Ensimmäinen kuntoutusviikko (H)

Hui hai ja terveisiä Peurungalta!

Ensimmäinen jakso Kaksisuuntaisen mielialahäiriön Silmu-kuntoutuksessa (KELA) kuntoutuskeskus (kylpylähotelli) Peurunkaan. Jännitys oli kova kun kotoa Jyväskylän kautta Laukaalle. Tulin jo sunnuntaina, kun totesin etten kykene maanantai aamuna tulemaan ajoissa ja toimintakunnossa perille :D Jännitin sitä, että millaisen porukan tällä kertaa saan. Olin pari vuotta sitten masennus-kuntoutuskurssilla, ja siellä meillä kehittyi niin hyvä porukka ja ryhmähenki, että odotukset oli tällä kertaa melko korkealla. Pidämme osan kanssa edelliseltä kurssilta vielä yhteyttä ja vaihdellaan kuulumisia.

Kävin sunnuntaina lillumassa porealtaassa ja asetuin taloksi pikkuhiljaa. Jännitin, että tuleeko mulle seuraavana päivänä kämppäkaveria vai joudunko/saanko olla yksin huoneessa. Ensimmäinen yö meni vähän heikosti, ja osa yöstä menikin siihen että lakkailin kynsiä - varpaan kynnet siniseksi ja kynsiin kunnon biohazard värit keltainen ja musta :D Kotona harvemmin on aikaa tehdä kynsiin yhtään mitään kun on ipanat jaloissa pyörimässä niin tää oli omaa arjen luksusta :D Vähän lisää väriä elämään <3

Maanantai aamuna tulikin mulle sitten kämppis, joka on tosi mukava ja tullaan hyvin juttuun. Meillä vaikuttais olevan hieman eri tyyliset unirytmit ja nukkumistavat, mutta hyvin se menee. Päivä alkoi tutustumisella ja infohommilla ja jatkui sitten ryhmä ja pienryhmä keskusteluilla. Pienryhmässä tuli puheeksi minun käymä kokemusasiantuntija koulutus, ja mainittiin mahdollisuus siihen että ehkä pidän jossain vaiheessa luennon aiheeseen liittyen. Porukka vaikuttaa tosi lupaavalta, ja tulinkin tosi hyvin juttuun varsinkin porukan miesten kanssa. Meitä on yhdeksän, joista vain kaksi on miehiä. Illalla kävin taas lillumassa porealtaassa ja infrapunasaunassa. Uni ei meinannut tulla millään silmään, ja ilta ja alku yö menikin siihen että näpyttelin mun valitusta Kelaan terapiajatkon hylkäykseen liittyen. Saas nähdä miten sen kans käy.

Tiistai alkoi kuntosaliin tutustumisella. Musta ei hirveesti irronnut aamu kasilta sellaiseen, mutta yritin vähän jotain jalka ja peppu jumppaa vääntää :D Meidät jaettiin taas kahteen pienempään ryhmään ja käytiin kysymyskorttien kanssa läpi asioita meidän elämästä ja missä kaikessa meillä on vaikeuksia tai toisin päin että mitkä hommat sujuu. Ehdin jo panikoida kun ei ehditty käydä kaikkia kysymyksiä läpi, mutta onneksi sanottiin että homma jatkuu huomenna :D Mulla oli myös yksilöaika lääkärin kanssa, jossa suunniteltiin seuraavalle jaksolle aikaa fyssarille että saisin selän kuntoutukseen ohjeita joita tehdä kotona. Lisäksi juteltiin muutenkin tämän hetkisestä tilanteestani noin niinkuin kokonaisvaltaisesti. (Kuntoutuksessa ei puututa lääkityksiin tai sen suuremmin muuhunkaan sellaiseen, vaan yritetään miettiä mitä pitäisi tehdä kun palataan kotiin vai onko kaikki hommat kondiksessa) Ja sain lopulta heitettyä postilaatikkoon tuon pelkäämäni valituksen, se ei enää oo mun käsissä - hui hai! :D Mulla olis ollu kävelytesti, mutta flunssan takia se siirrettiin sitten seuraavalle jaksolle. Illalla kävin taas lillumassa porealtaassa ja istumassa infrapunasaunassa.

Keskiviikkona mulla oli aamusta aika sairaanhoitajalle, jossa puhuttiin sitten mielen asioista ja millainen olotila on tällä hetkellä. Se oli mukavaa, vaikka toi aamun ajankohta ei oo mulle paras juttelemiseen... Myöhemmin jatkettiin korttien kysymyksiin vastailua. Tää oli oikeasti tosi kiva hommeli! Sitten oli lääkärin pitämä "kalvosulkeinen" kaksisuuntaisesta, ja vähän juteltiin siinä sivussa ihmisten oireista ja lääkityksistä. Seuraavana oli vuorossa sosiaalityöntekijän aika puolelle porukasta, jossa katsottiin jokaisen tilanne työelämää ajatellen, sekä Kela-hommat (matkakorvaus yms asiat kuntoutuksesta). Illalla kokoonnuttiin porukalla hotellin karaokebaariin jossa itse istuin reilun tunnin ja yritin laulaa yhden biisinkin mut se meni ihan penkin alle kun on vielä flunssa päällä. Menin aika nopeasti jo kämpille ja soittelin pitkän videopuhelun kotiin. Poitsu siellä taas kaipaili äitiä kotiin ja yritti tinkiä kahta yötä yhteen et milloin äiti tulisi kotiin :D Taitaa tulla kova kauppamies tuosta meidän pikkumiehestä :D Uni tuli melko nopeasti (vihdoinkin) kun oli ottanut pari lasia viiniä ja sai vähän lievitettyä koti-ikävää.

Torstaina aamu alkoi vesijumpalla ja porealtaassa lillumisella. Sitten lounaan kautta psykologin pitämään ryhmään jossa puhuttiin porukalla alkoholin vaikutuksesta taudin kanssa ja muiden kokemuksista sekä vähän itsehoidosta ja miten kasata ajatuksia ja tunteita taudin eri vaiheissa. Sitten saatiin maistiainen asahi-joogaa, joka oli ennakkoluuloistani huolimatta itseasiassa melko mukavaa - tätä vois tehdä useamminkin. Päivän päätteeksi oli koko porukan juttutuokio valintojen tekemisestä elämässä ja mitkä ovat unelmat, arvot, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Tämä tuntui alkuun vaikealta kun katsoi tyhjää paperia naaman edessä mutta sainpas paperin täyteen :D Illalla kävin taaaas lillumassa porealtaasta ja sain jopa repäistyä pari kierrosta uima-altaan ympäri! Kävin myös laulaan taas karaokea (ja lasi viiniä...), eka meni hyvin, toinen ei niin hyvin kun taas lähti ääni :DD ehkä annan kurkkuni levätä ennen seuraavaa yritystä. Uni tuli hyvin silmään kun oli ihan puhki, ja sai taas jutella vähän kotiin videopuhelulla <3

Perjantaina aamu alkoi aikaisin, sillä ennen aamupalaa oli kehonkoostumuksen mittaus, sitten äkkiä aamupalalle ja eka ryhmä oli jo 8.15. Vähän silmät ristissä keskusteltiin jokaisen sosiaalisesta verkostosta, että millainen se on, keitä löytyy ja mistä eri elämänaloilta ja kuinka tärkeitä he ovat. Sitten täytettiin palautelomakkeet koskien Peurunkaa, jonka jälkeen meillä oli vajaan puolen tunnin rentoutusharjoitus, joka oli aika jees. Tosin siihen päälle lounas niin meinasi nukahtaa pystyyn :D Tehtiin lounasta ennen Kelan "vaatimat" tavoitteet (GAS-lomake), itselläni on päätavoitteena saada fyysistä yleiskuntoa paremmaksi, jos vaikka se sitten auttaisi näihin masennuskausiinkin sitten. Eli suomeks sanottuna painoa vähän pois ja liikuntaa lisää. Lounaan jälkeen oli palautekeskustelua, ja testituloksia kävelytestin tehneille sekä vähän juteltiin että mitä haluttaisiin seuraavalle jaksolle ohjelmaa. Lisäksi fyssari puhui meille liikuntapiirakasta, mutta ei onneks painostanut ketään, tietenkin kertoi että mikä se suositus olisi mutta että asiat pitää tehdä oman jaksamisen mukaan! Sitten oli päivän loppuun mun 25min pituinen "pika"kokemusasiantuntijaluento, jossa kerroin vähän omaa elämäntarinaa, sairauden ilmenemishommia ja jotain saamastani hoidosta ja sen hyödyistä. Lisäksi vähän mietin ääneen, että mitä itse odotan tältä kuntoutukselta ja mitä toivon saavani muilta kuntotutujilta :) Sitten sanottiinkin jo heippoja!

Viikko on ollut aivan mahtava! Ja raskas. Uusia tuttavuuksia ja ystäviä elämään - ainakin yks jäi tosi vahvasti silleen, että tullaan varmasti jutteleen enemmänkin tän väliajan aikana ennen kesäkuun seuraavaa viikkoa! En oikein osannut odottaa ihan näin hyvää porukkaa, kun tuntui että se edellisen kuntoutuksen porukkakin oli niin hyvä, että ei se voi onnistua mun kohdalla kahta kertaa että saan kivan porukan. Ikähaarukka on mun 29vuotiaasta 61vuotiaaseen, 7naista ja 2miestä. Toivottavasti kaikki pysytään mukana koko matkan ajan, ettei joku (varsinkaan minä) saa tässä välissä jotain isompia muutoksia omissa tilanteissamme kotosalla. Pidetään siis peukkuja sen asian suhteen.

Iso kiitos rakkaille ryhmäläisille, ihanat kaksmieliset!! Ei tää olis ollu yhtä hyvä viikko ilman teitä! <3 Tässä junassa matkalla kotiin tekstiä kirjoittelemassa tulee jo aika haikea fiilis, vaikka kurssin lopusta on alle kolme tuntia :D Ja kiitos Peurungalle <3